edellisessä osassa Aino-Kaisa ja Felix saivat esikoisensa, Merin. Sitten tuli Aino-Kaisan toisen synnytyksen aika, eikä se ollut yhtään edellistä helpompi. Arvoitukseksi jäi, onko tuleva vauva tyttö vai poika...
Tyttöhän se loppujen lopuksi oli. Söpöläisemme peri myös äitinsä ruskeat hiukset ja siniset silmät - vaikka minä kyllä toivoin, että tällä olisi ollut vaaleat hiukset. Aino-Kaisalla ja Felixillä alkoi mennä huonosti, sillä heillä oli nyt kaksi lasta huolehdittavanaan ja kumpikin parkui minkä ehti. Uusi vauva nimettiin Tuuli Sorannaksi.
Pikkuinen Tuuli herätti Aino-Kaisan ja Felixin usein yöllä vaipan vaihtoon. Lastenhoitaja oli jäänyt yöksi, mutta nukahtikin sitten makuuhuoneen lattialle sillä perheellä ei ollut vierassänkyä. Nainen ei ymmärtänyt mennä nukkumaan sohvalle eikä edes suihkuun, vaan lemusi koko yön ja häiritsi Aino-Kaisan vauvanhoitoa... Aamullakin auto, joka tuli lastenhoitajaa hakemaan, sai odottaa monta tuntia ennen kuin rouva suvaitsi herätä...
Seuraavana päivänä - tai yönä - olikin Merin aika kasvaa taaperosta lapseksi. Yöpuku on kyllä aika hehkee ja hiukset myös :> Felix vain pomppi taustalla säikähdyksestä, mistä mies olisi voinut uskoa romantiikkatavoitteeltaan että hänen esikoisensa kasvaisi näin nopeasti! Vanhemmat tajusivat kauhukseen, että hekin vanhenivat koko ajan ja heidän syntymäpäiviinsä oli enää jäljellä vaivaiset kuusitoista päivää.
Aino-Kaisa oli jämerä äiti ja perhe söikin aina yhdessä illallisen. Felix ei näytä oikein innostuneelta, mutta Meri sen sijaan pölötti koko ajan seuraavana päivänä alkavasta koulustaan. Aino-Kaisa ei ehtinyt itse kuvaan sillä oli syöttämässä vielä vauvaikäistä Tuulia.
Seuraavana aamuna yhdeksältä olikin Merin aika astua koulubussiin. Tielle tuli hieman tungosta, sillä myös Aino-Kaisalla että Felixillä alkoi työt samaan aikaan. Sen lisäksi vielä lastenhoitaja päätti ahtautua väliin omalla autollaan.
Aino-Kaisalla ja Felixillä riitti aikaa myös Tuulille - pienokaisella oli syntympäivä ja äiti tuli kesken uniensa onnettelemaan tätä. Ainoastaan Felix oli lopulta katsomassa kun Tuuli kasvoi söpöksi (ja äksyileväksi) taaperoksi, sillä Merikin oli valmistautumassa uuteen koulupäivään vessassa. Aamu alkoi jo sarastaa ja Aino-Kaisa vain nukkui... Tuulin luonnepisteet olivat seuraavat. Sottapytty/siisti: 2 Ujo/menevä: 9 Laiska/toimelias: 2 Vakava/leikkisä: 6 Marisija/kiltti: 6
Toisin kuin Meri, Tuuli oppi paljon nopeammin ensimmäisen sanansa ja se oli tuttipullo. Huomatkaa vihreä seinä taustalla - tällä hetkellä perheellä ei ollut varaa sisustaa paremmin makuuhuonetta. Rahaa oli ainoastaan 4000 simoleonia ja se hädin tuskin riitti ruokaostoksiin, leluihin, laskuihin ja lastenhoitajan palkkaan...
Kun Aino-Kaisa tuli töistä, Meri riensi halaamaan häntä. Pormestari oli myöntänyt Merille 288 simoleonia, jotka tyttö oli voittanut runokilpailussa. "Ensin oli tontti, maanmuokkaustoimisto - ja Penttu Alkavainen", lausui Meri eläytyen vahvasti rooliinsa. Eikä mikään ihme: tytöllä oli jo neljä luovuuspistettä. Äidin ja tyttären välille oli kehittynyt jo vahva ystävyys ja he tulivat mainiosti toimeen keskenään vaikka luonteet olivatkin täysin päinvastaiset.
Meri toi seuraavana päivänä koulusta kotiin kaverinsa, Afrodite Powllin. Tytön äiti ei kuitenkaan ilahtunut vaan tuli heti hakemaan tytärtään pois. Aino-Kaisa hiukan kauhistui naisen kerskumista tyttärensä saavutuksilla ja lopuksi nainen vielä kehtasi arvostella heidän kotinsa siivottomuutta. Mitä röyhkeyttä!
Tuuli oppi kävelemään ankeassa ja pienessä vessassa. Tyttö osasi jo käydä potalla ja puhua, joten nyt vain odotettiin hänen päivän kuluttua koittavia syntymäpäiviään.
Eihän tämä voinut olla mahdollista. Tuuli kasvoi lapseksi, vaikka hänen syntymäpäiviinsä oli vielä päivä, eikä hän ehtinyt edes oppia kävelemään. Onneksi siitä ei ollut kamalasti harmia vaan Tuuli nautti onnellisen taaperoiän. Hänen hiustyylinsä oli täysin samanlainen kuin Merin - kuinka nyt heidät voi tunnistaa toisistaan?
Tältä näytti Leivon suvun koti pienen uudistamisen jälkeen. Merille ja Tuulille tehtiin omat huoneet, sillä eiväthän he nyt enää voisi nukkua samassa kehdossa. Meri sai sängyn jossa on punainen päiväpeite, ja Tuuli sellaisen jossa on kukkia. Nyt vanhemmatkin saivat hieman omaa rauhaa, kun lapset eivät olleet kiljumassa samassa huoneessa. Huomatkaa, että Felix ja Meri nukkuvat, Aino-Kaisa katsoo televisiota ja Tuuli on suihkussa.
Meri (vas.) ja Tuuli (oik.) tykkäsivät mielellään katsoa kahdestaan Tenavakanavaa. Mikäs siinä, niin he eivät aina olleet nurkumassa vanhemmiltaan satua tai huomiota.
Kaikessa tohinassa Merin syntymäpäivät melkein unohtuivat. Hänestä tulisi vihdoinkin teini-ikäinen. Paikalle kutsuttiin Afrodite ja Amanda Powell, lehtori Talvio ja lastenhoitaja. Kuitenkin ainoastaan lehtori ja lastenhoitaja saapuivat paikalle, mutta ei se mitään! Meri puhalsi kynttilät sammuksiin ja...
...kasvoi teiniksi. Sen jälkeen olikin aika syödä täytekakkua ja tanssia radion soidessa taustalla.
Tässäpä onkin oikein läheltä otettu poseerauskuva teini-ikäisestä Meristä. Tytön hiustyyli ei muuttunut yhtään, mutta vaatteet olivat kyllä aika kaameat. Meri sai tietotavoitteen.
Meri kyllästyi asumaan laiskan isän, yli-innokkaan äidin ja pikkusisaruksensa kanssa ja soitti heti yliopistolle. Hän sai stipendin loistavista arvosanoistaan ja sitten taksi tulikin hakemaan häntä. Aino-Kaisa oli nukkumassa, mutta muut perheen jäsenet ja juhlavieraat olivat hyvästelemässä tytön, josta kasvaisi nuori aikuinen ja vielä mahdollisesti perijä.
Kaikessa hiljaisuudessa Tuulikin kasvoi teiniksi. Katsomassa olivat äiti Aino-Kaisa ja hänen työkaverinsa Emma. Tuuli piti edelleen sinnikkäästi kiinni hirveästä hiustyylistään, mutta hänelläpä ei ollutkaan yhtä karmeat vaatteet kuin isosiskollaan. Ehkäpä hänellä on enemmän muotitietoutta. Noppa näytti tällä kertaa suosiotavoitetta.
Heti samana päivänä Tuuli päätti lähteä yliopistoon ja hyvästeli surkean isänsä, joka ei ollut uskoa, että tyttäret olivat jo lentämässä pois pesästä. "Mutta Tuuli, sinähän olet vielä noin nuorikin!" kauhisteli Felix. "Älä viitsi, iskä, minä olen jo 16", Tuuli vain pyhähti vastaukseksi ja läimäytti taksinoven kiinni.
Vaan kylläpä Tuulista tuli nätti opiskelija, vaikka nenä onkin hieman liian pystyssä. Taidanpa sittenkin jättää Tuulin perijäksi, Merillä ei ole yhtä kauniit geenit. Kuten seuraavasta kuvasta voi huomata: Kauhistus. En voi muuta sanoa. Meri otti pääaineekseen matematiikan ja hänen elämäntavoitteensa on kohota rikollisuran huipulle: hän tahtoo olla rikollisnero. Jopas. Ei poliisiäidin opetukset ole näköjään perille menneet. Tuuli sen sijaan tahtoo olla julkkiskokki ja niinpä hän otti pääaineekseen filosofian. Kumpikin sai stipendin hyvistä arvosanoista: 1000 simeoleonia.
Koko asuntola on täynnä outoa väkeä! Keittäjä hihitteli koko ajan itsekseen hellan vieressä. Mutta ollaanhan nyt sentään Outolaaksossa... Koko asuntolassa ei ollut ainuttakaan miespuolista opiskelijaa, joten Tuuli ja Meri päättivät lähteä katsastamaan markkinoita ostoskeskus Kangastukseen.
He tapasivat Boris Palosuon, jolla on kaamea nenä... ...Veetin, johon Meri suinpäin ihastui ja joka on kaikinpuolin hirveä... ...ja Matti Sydämöisen, jonka nähdessään Tuuli päätti, että tässä olisi hänen tulevien lapsiensa isä. Matti on kaikinpuolin komea, hauska, reipas ja ennen kaikkea hän kuuluu Welttoisen osakuntaan. Tuulihan ajatteli heti, että osakunnan kautta hän varmasti saisi lisää ystäviä ja vaikutusvaltaa.
Tuuli kutsui osakunnan pojat kylään, mutta se ei sujunut oikein hyvin. Mikko, jolla on tuo ärsyttävä pipo päässään, tokaisi heti: "Minusta sinä et sopisi meidän osakuntaamme." Kaiken lisäksi Tuulin piti yrittää syventää tunteitaan Mattiin, mutta hänen mielialansa putosi jyrkästi koko ajan. Mihin hän olikaan sotkeutumassa? Lisää ensijaksossa!
Kommentit